keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Hurricanes & sleepovers

Oon viettänyt nyt puoli päivää mun huoneessa, katsellen vanhoja salkkarit jaksoja, jotka btw on ihan kultaa. 
Hurrikaani Irma päätti muuttaa mun alkuviikon suunnitelmat: Meidän kouluun ei olla saatu vielä sähköjä takaisin, joten koulu on peruttu. Tänään on jo kolmas päivä ja pakko sanoa, alkaa olemaan vähän tylsää.

Anyway, ajattelinkin nyt tylsyyttäni kertoa mun edellisestä viikonlopusta:

Tehtiin tyttöjen kanssa 'ruotsalaisia' lihapullia, ennen peliä!
Patriotism: "Love that people feel for their country"

Viime perjantaina, meillä oli koulussa taas teemapäivä. Teemana toimi tällä kertaa 'patriotism', eli isänmaallisuus. Tarkoituksena olikin siis pukeutua mahdollisimman 'jenkisti'. USA olikin todella hyvin edustettuna koko päivän. Kaikkialla oli sinistä, punaista ja valkoista ja varmaankin jokaisella oli USA:n lippu.

Minä päätin kuitenkin pukeutua toisin:

Päätin pukeutua heidän väreihinsä, mutta edustaa omaa kotimaatani, kietomalla ympärilleni Suomen lipun. Se toimi tavallaan viittana!

Kaverini, Catherine! <3

Kannoin kotimaani lippua ylpeänä koko päivän, vaikka pelkäsinkin aluksi muiden ihmisten reaktiota. Kaikki kuitenkin rakastivat ideaani ja sain sen johdosta paljon huomiota.

Kaverini Emmie! <3
Kuten sanoin, kouluni on todella iso. Oppilaita koulussa on todella paljon ja vain murto-osa heistä tietää, että olen vaihto-oppilas. Perjantaina kuitenkin tapasin todella monta uutta ihmistä ja mulla oli todella hauskaa.


Meidän squad!

Samana päivänä koin mun ensimmäisen 'Pep Rallyn', joka oli aivan mahtava! Meno oli kyllä sen verran äänekästä, että seuraavilla tunneilla en kuullut oikein mitään. Mulla oli kuitenkin niin hauskaa, että se ei haitannut.





Illalla oli myös jenkkifutis peli, jonka meidän koulun Tigers voitti. Pelin jälkeen menin kaverilleni yöksi, muutaman muun tytön kanssa. My first ever sleepover in US!


Mulla oli todella kiva viikonloppu ja oon edelleen haipeissa kaikesta, mitä tapahtui. Toivon mukaan, tällaisia viikonloppuja tulisi vielä monta kappaletta!

Kavereita oon saanut enemmän kuin olisin uskonutkaan. Toivoisin, että mulla olisi kuvia heistä, jotta voisin laittaa ne tänne..
Rowan, olet hyvä tyyppi ja meidän täytyy pitää Star Wars maratoni, joku päivä! xx



lauantai 9. syyskuuta 2017

First Month!

Hey y'all!

Aion aloittaa tämän postauksen sanomalle sen, että oon hengissä. (such wow..

Oon nyt asunut täällä jenkeissä kuukauden ja aika on mennyt ihan sika nopeaa. Oon ollut kokoa ajan niin sanotusti liikkeessä, enkä ole kerennyt kirjoittaa, mikä on ollut harmi, koska tykkään tästä tosi paljon. Tässä postauksessa tulenkin siis kertomaan teille mun ensimmäisestä kuukaudesta.


Meidän porukka: Ihmisiä 8 eri maasta!

Ensimmäinen viikko Soft Landing Campin jälkeen, meni mun kotikaupunkiin tutustuessa. Kierreltiin mun host-vanhempien kanssa nähtävyyksiä ja sen sellaista. Tapasin mun koordinaattorin Heatherin, joka btw on aivan älyttömän ihana! Heather sattuu myös olemaan mun kaverin äitipuoli, joten ollaan paljon tekemisissä.


Mun host-vanhempien koirat: Olive & Boo

Sitten tapahtui se, mitä jännitin eniten: Koulu alkoi. Yllätyin siitä, että mua ei oikein ensimmäisen päivän jälkeen enää edes jännittynyt. Sain aika nopeaa kavereita ja kaikki oli ja on vieläkin todella kiinnostuneita musta. Kaikille tuli yllätyksenä se, että oon vaihtari. Jopa opettajillekin!

Koulussa opiskelen 4 ainetta:
1. Graphic Design
2. US History
3. Spanish
4. Tech(nical) Theatre

Koulu on todella iso: Mulla kestää kävellä ensimmäiseltä tunnilta toiselle, yli 10 minuuttia.. Meteli on myös kova. Se onkin varmaan ainoa asia johon en ole vielä tottunut.
Tuntuu vieläkin todella epärealistiselta, että käyn High Schoolia. Se on niin siistiä!


Ensimmäinen jenkkifutis peli!
Mun host-perhe vie mua koko ajan uusiin paikkoihin, joka on positiivinen asia, koska kokemuksiahan mä olen tänne tullut hakemaan. 


Kuvassa: Minä, mun järjestön yksi koordinaattoreista, 'serkkupoika', host-äiti Tracy ja host-isä Tim
Ollaan käyty mm. Georgian pääkaupungissa Atlantassa. Piipahdettiin myös Tennesseen pikkukaupungissa, nimeltä Niota. Käytiin katsomassa 100% auringonpimennys, joka oli uskomaton once in a lifetime-kokemus. 


100% Auringon pimennys (credits for my host-dad)
Tähän kuukauteen on siis mahtunut paljon asioita. En ole ehtinyt hirveästi ikävöidä edes mun perhettä tai kavereita. Koiria on vaan ikävä! 
Kulttuurishokkia ei ole ainakaan vielä tullut, mutta ilmastoshokki kylläkin. Ilmasto on niin lämmin! 


Wild Animal Safari!

Oon kotiutunut tänne jenkkeihin todella hyvin. Mun host-perhe on todella ihana ja mä en oikeasti olisi voinut toivoa parempaa perhettä. Mulla on myös todella paljon kavereita täällä.

Mulla menee todella hyvin ja rakastan olla täällä!